- Tämä aihe sisältää 0 vastaukset, 1 ääni, ja päivitettiin viimeksi 10 kuukautta, 1 viikko sitten
toimesta.
-
Artikkelit
-
Järjestimme ti 30.1. kerhovierailun Aihefilatelistien tammikuun kerhoiltaan. Aihefilatelisteilla on kerhoilloissaan aina esitelmä ja tällä kertaa sen piti Harry Dunkel Kuopiosta aiheenaan Suomen sisävesilaivat postikorteissa.
Alla Aihefilatelistien sihteerin Ulla Kemppilän tiivistelmä kerhoillasta ja esitelmästä:
Hei kaikki ja hyvää alkanutta vuotta!
Vuosi alkoi hyvissä merkeissä vuoden ensimmäisessä kerhoillassa. Ilmeisesti laivat kiinnostivat, sillä tupa oli täysi.
Harry Dunkel oli tullut Kuopiosta asti kertomaan meille sisävesiliikenteen laivoista. Hänellä on myös omakohtaista kokemusta tuollaisten laivojen kipparoinnista. Hän esitteli kortteja laivareittien mukaisessa järjestyksessä. Suomessahan sisävesiä riittää ja Vuoksen vesistö on niistä laajin. Sen pinta-ala on kaikkiaan 61560 neliökilometriä. Kiteellä oli alkanut liikennöinti jo 1830-luvulla.
Vuoksen vesistöä kuljettiin pitkin ja poikin pohjoisesta Iisalmesta Viipuriin ja pitemmällekin. Harry esittelikin sekä kauko- että lähiliikennettä. Kuopio, Joensuu sekä Savonlinna olivat suuremmat laivapaikkakunnat.
Saimaan kanavalla (1856) oli suuri osuus Suomenlahdelle pääsystä. Laivoja riitti moneen lähtöön. Joissakin laivoissa oli purjeet, jotka helpottivat kulkua. Voisiko yleistäen sanoa, että melkein jokaisella paikkakunnalla vesistön varrella oli oma laiva ja monessa paikassa oli myös laivayhtiö. Pienet yhtiöt eivät kuitenkaan menestyneet ja ne sulautuivat suurempiin. Myös laivat vaihtoivat sekä omistajia että nimiä.
Toinen tärkeä laivaliikenteeseen vaikuttanut tekijä oli rautatie. Mikkelin ja Kuopion välille rata valmistui 1888. Siitä Iisalmeen 1902 ja Kajaaniin 1904. Ne vähensivät säännöllistä laivaliikennettä. Laivat lähtivät liikenteeseen heti jäitten sulettua ja liikennöivät loka-marraskuuhun.
Harrylla oli kuva melkein kaikista esittelemistään laivoista. Joissakin kuvissa näkyi paljon ihmisiä kannella ja jopa jonkun laivan katolla. Laivoja on uponnut mutta nostettu ylös ja kunnostettu uudelleen, mutta onnettomuuksiltakaan ei vältytty. Tampereen edustalla höyrylaiva Kuru kaatui myrskyssä 1929 ja 132 ihmistä hukkui.
Harry esitteli Vuoksen vesistön lisäksi Kokemäen, Kymijoen, Oulujoen, Lohjanjärven ja Laatokan laivaliikennettä. Joitakin laivoja jouduttiin antamaan sotakorvauksiksi Neuvostoliitolle eikä niiden kohtalosta ole tietoa.
Kiinnostava esitelmä varhaisesta laivaliikenteestä, josta saamme nauttia edelleen vaikkakin pienemmässä mittakaavassa. Itse olen seilannut vanhoilla laivoilla Kuopiosta Savonlinnaan, Lahdesta Jyväskylään sekä Suomenlahdella Helsingistä Porvooseen.Suosittelen kesäistä höyrylaivamatkaa maisemista nautiskellen!
t. Ulla
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.